Satukontti

Sytkyjen Satukontista kurkistaa itsenäisyys

Itsenäisyys kiertää kotimaassa ja kaukomailla - Opetusministeriön verkkolehti http://www.minedu.fi/etusivu/
Julkaistu 11.10.2007

Päiväkodeissa ja muilla perinteisemmillä estradeilla tutun Sytkyt-nukketeatterin uusinta ohjelmistoa on Suomen itsenäistymisestä kertova Satukontti. Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoon kuuluvaan Satukonttiin kurkistettiin Postimuseossa, jossa avautui lokakuun alussa niin ikään juhlavuoden tapahtumiin kuuluva Muistikuvia Suomesta -valokuvanäyttely. Paitsi näyttelyn seinille voittajakuvat päätyvät myös suomalaisten kirjeisiin ja kortteihin.

- Missäs maassa me asutaan? No kuinkas vanha tämä Suomi on? Ajatelkaas, kohta 90 vuotta. Paljon vanhempi kuin monen mummu tai vaari. Kuinkas vanha sinä olet? Suomellakin on kohta synttärit, mutta mitäs silloin juhlitaan? Aivan. Itsenäisyyspäivää.

Näin johdattelee Sytkyt-nukketeatterin Juha Laukkanen sinisillä lattiatyynyillä nököttävän yleisönsä tämänkertaisen esityksen teemaan. Nukkenäytelmä Satukontti kuuluu valtioneuvoston kanslian valmistelemaan Suomen 90-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoon. Idea Suomen itsenäistymisen ajasta kertovasta esityksestä syntyi Laukkasen aiemmista kokemuksista tiivistää nukkenäytelmäksi J.W. Snellmanin elämänvaiheet. Tuo näytelmä syntyi viime vuonna vietetyn Snellmanin syntymän 200-juhlavuodeksi.

Koska Suomen itsenäistymiseen ei liity suurta dramatiikkaa, keino kuvata aikaa löytyi satujen ja musiikin maailmasta. Itsenäistymisajan tunnot pöytäteatterina kerrottu tarina tiivistää puoleen tuntiin. Pienin keinoin ja kevyin kantamuksin on mahdollista siirtyä tilanteesta ja tunnelmasta toiseen. Pönötys ja paatos on esityksestä kaukana.

3-9 -vuotiaille lapsille tarkoitetussa, Anni Swanin satuihin perustuvassa Satukontti-näytelmässä Heikki-poika ja mummo sekä taiteilijat Anni ja Janne näyttävät millaisissa oloissa ja tunnelmissa Suomen syntyessä elettiin. Esityksen aikana kerrotaan myös Suomen lipun syntytarina. Aluksi esitellään kuitenkin tuttavallisesti Sibeliuksen Janne, jonka musiikki siivittää tarinaa.

Muistoksi katsojat saavat satukontista mukaansa juhlavuoden tunnuksella kuvioidun ilmapallon, jonka voi puhaltaa vaikka itsenäisyyspäivän iloksi.

Satukontti kiertää ja tuo iloa
- Esitys elää yleisön mukaan. Pienille lapsille puhun asioista sadun ja lasten elämään liittyvien asioiden kautta, kouluikäisten kanssa keskustelemme jo historian tapahtumista, Laukkanen jutustaa. Esityksen musiikki ja sadut on huolella valittu kuvaamaan aikaa ennen ja jälkeen Suomen itsenäistymistä.

Routavuosien tuntoja kuvaa satu "Miksi kevät ei tullut Suomeen". Kevätvelhon vierailun myötä kevät lopulta kuitenkin saapuu ja ilokin löytyy Satukontista. Heikki-poika ottaa kontin ja kiertää ympäriinsä tuomassa iloa. Aivan kuten nukketeatteri Sytkyt.

Sytkyjen kiertueella itsenäisyyden tarinaan voi tutustua niin Tuusulassa kuin Taivalkoskella, mutta myös Englannissa ja Arabi Emiraateissa.

- Ulkosuomalaisille Suomi on sydämen asia. Sen huomasi kun esitimme näytelmää kiertueella Ruotsissa. Muutenkin on hienoa huomata, kuinka esityksen yhteyteen halutaan rakentaa omia juhlallisuuksia. Esimerkiksi Lontoossa on luvassa oma itsenäisyyspäivän vastaanotto lapsille 8. joulukuuta. Esityksen lisäksi tarjolla on kakkua ja mehua, Laukkanen kertoilee tulevasta tapahtumasta.

Sanomalehti Kalevan kritiikki 1.9.2007, Eeva Kauppinen

Suomen itsenäistyminen tuntuu tyrmäävän vaikealta nukketeatterin aiheelta. Mutta kun avuksi pyydetään 12-vuotias säveltäjänalku Janne Sibelius ja herkkä lastenkirjailija Anni Swan, niin johan alkaa löytyä kosketuspintoja. Nukketeatteri Sytkyjen Satukontti kertoo ajasta 90 vuotta sitten, kun Suomi oli syntymässä. Swanin satujen henkilöt Heikki-poika ja mummo konkretisoivat, millaisissa oloissa tuolloin elettiin: aikuiset eivät olleet iloisia eikä kevät tullut. Koko tarina, aikasiirtymät Anni Swanin kotiin ja retki kevätvelhon maahan, tapahtuu lähes kokonaan pöytäteatterina kukkaruukun ympärillä. Mirjami Skarpin ihmisnuket ovat hienostuneen pelkistettyjä ja elävän näköisiä.

Sytkyjen tapa kertoa historiasta lapsille on maanläheinen ja konstailematon. Liian vaikeat sanat kuten kansallishymni korvataan helpommilla ja raskaat tittelit heitetään suurmiehiltä ja -naisilta pois. Niinpä Janne-poikakin loikkii lempikivelleen Vanajavedellä ja soittaa viuluaan vesilinnuille. Taustalla soi sonaatti E-duuri viululle ja pianolle opus 80. Savonlinnan oopperajuhlien jokakesäinen esiintyjävieras on nokkela klassisen musiikin lähettiläs.

Esitys saa lapset ajattelemaan: Suomellakin on synttärit. Puolen tunnin aikana opitaan myös Suomen lipun tarina. Satusetä Sakari Topelius visioi lipun, jossa oli tähti keskellä. Suunnittelukilpailussa tehtiin myös karkkipaperin näköinen punakeltainen ehdotus. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela ehdotti lippua, jossa on valkoinen risti sinisellä pohjalla. Siniristilippumme ei ole itsestäänselvyys missään mielessä. Satukontti toimii niin kuin kontit toimivat: kulkee kevyesti ja pieneen tilaan saa mahtumaan paljon tavaraa.

SAVON SANOMAT / KUOPIO / 19.5.07, Jaana Hiltunen

Pinja Markkasta ja Veera Väisästä taitaa vähän jännittää. Eikä syyttä. Nukketeatteri Sytkyjen Satukontin Suomen kantaesitys on alkamaisillaan Kuopion museossa.
- Minä olen kerran aikaisemmin nähnyt nukketeatteria. Se oli vähän tylsä esitys, kun ei saanut itse osallistua, Pinja Markkanen, 5, kertoo.
Nyt sitä pelkoa ei ole. Satukonttiin saa ja pitääkin osallistua. Pinja ja Veera ottavat kengät pois, satumatolle kun ei ole asiaa popot jalassa. Sytkyjen Juha Laukkanen vie yleisönsä 90 vuotta ajassa taaksepäin. Esittelee säveltäjä Janne Sibeliuksen, jonka musiikki kuljettaa tarinaa. Hiljaisuus. 3-9-vuotiaille tarkoitettu Anni Swanin satuihin perustuva Satukontti vie mukanaan kuin magneetti. Maagiseen maailmaan, jonka olemassaolosta pikkukatsojilla ei ole tietoakaan. Pula-ajan rosoiseen kevääseen, jolloin aurinkokaan ei Suomelle paistanut. Potut jäivät istuttamatta, viljat maan alle. Pikkupoika Heikki seikkailee tarinan päähahmona. Yhdessä yleisön kanssa Heikki löytää kevään ilon. Ja onnen siitä, että Suomi saa itsenäisyyden. Anni Swan sen lukee lehdestä, oman kerrostaloasuntonsa ikkunassa: "Suomen eduskunta on 15. marraskuuta päättänyt, että Suomesta tulee itsenäinen valtio."- Mitä itsenäisyys sitten merkitsee, Laukkanen kyselee.
- Että ajatellaan itsenäisesti, eturivin pikkuneiti tiivistää täydellisesti.

Kukan siemenet kertovat itsenäisyydestä
Sytkyjen Satukontti kuuluu valtioneuvoston kanslian valmistelemaan Suomi 90 - juhlavuoden ohjelmistoon. Esitys tiivistää puoleen tuntiin itsenäisyysajan myllerrykset. Varttunutkin katsoja huomaa, mitä onkaan jäänyt näkemättä. Tajuamatta. Millaisten vaiheiden kautta Suomen lippu on nyt se, mikä on. Muistutuksena itsenäisyyden vapaudesta ja velvollisuudesta katsojat saavat mukaansa pienet siemenpussit. Samettiruusuja niistä pitäisi kasvaa. - Kun lapset istuttavat siemenet vaikka jogurttipurkkiin, vaalivat ja kastelevat niitä, he ymmärtävät millaisen ponnistelun takana Suomen itsenäisyys oli, Juha Laukkanen kertoo. Kuopion museossa pidetyn Satukontin kantaesityksen jälkeen esitys viedään Helsinkiin.
- Meillä on siellä ensi viikolla 15 esitystä. Sitten suuntaamme Ruotsiin esiintymään ruotsinsuomalaisille lapsille, Laukkanen kertoo.